Muutoksen avaimet

Löytyvät Sinusta itsestäsi

Läsnä, vierelläsi, tukenasi

Ylämäkiä ei ole ilman alamäkiä

Elämässä voi olla monenlaisia haasteita, jolloin voi olla tarve keskustella asiasta psykoterapiassa. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa soveltuu hyvin monenlaiseen elämän haasteeseen ja eri ikäisille, oli sitten kyse mielenterveyteen liittyvistä sairauksista tai elämän eri vaiheiden eteen tuomista kuormittavista tilanteista. Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa psykoterapeutti on tasavertainen vierellä kulkija, joka tukee asiakasta haasteellisessa elämänvaiheessa, auttaen asiakasta näkemään omat voimavaransa ja löytämään uusia toimintamalleja elämäänsä.

Olet jo oikealla tiellä

Vaikket sitä ehkä näekään, vielä

Ratkaisukeskeisestä näkökulmasta muutoksen ajatellaan jo alkaneen asiakkaan tullessa ensimmäistä kertaa vastaanotolle, jo ennen psykoterapiaa edeltävistä ajatuksista ja päätöksestä hakeutua psykoterapiaan. Muutoksen ja muutostoiveen syntymisen nähdään siis olevan asiakkaan itsensä ansiota, josta kunnia kuuluu asiakkaalle, ei psykoterapeutille. Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa ja lyhytpsykoterapiassa psykoterapeutti on tuki, jonka kanssa vuorovaikutuksessa asiakas löytää omat, itselleen oikeat polkunsa elämälleen.   

 

Teitä on monia

on hyvä tiedostaa, mitä tietä kulkee 
 

Ratkaisukeskeisyys lähestymistapana on moneen taipuva ja se onkin tänäpäivänä levinnyt laajalti eri aloille, niin päiväkoteihin, kouluihin kuin liike-elämään. Tarjolla on nykyään runsaasti niin ratkaisukeskeisyyteen pohjautuvaa keskusteluapua, ratkaisukeskeistä terapiaa, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa kuin ratkaisukeskeistä valmennusta eri ammattialoilla toimivien tarjoamana.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia on täysin eri palvelua kuin ratkaisukeskeinen terapia, lyhytterapia tai valmennus, vaikka nimi monen harhaan johtaakin.

Ratkaisukeskeisessä terapiassa, lyhytterapiassa tai valmennuksessa terapeutti, lyhytterapeutti tai valmentaja on usein käynyt jonkun lyhytterapeuttisen, oman työn ohella käytävän, noin vuoden kestävän lisäkoulutuksen lyhytterapeuttisista työmenetelmistä. Itse olen käynyt ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti -koulutuksen Lyhytterapiainstituutissa 2019-2020 psykiatrisena sairaanhoitajana toimiessani. 

Lyhytterapia ei siis ole varsinaista terapiaa, vaan se on työmenetelmä, ammatillinen lisäkoulutus, mikä on kehitetty alkujaan psykiatrian alan ammattilaisille työkaluksi, käytettäväksi omassa työssä. Nykyään nämä lyhytterapiatyömenetelmäkoulutukset ovat monesti avoimia kaikille, ammatista ja alasta riippumatta ja koska terapeutti ei ole mitenkään nimikesuojattu nimike, käytännössä Suomessa kuka tahansa on voinut ja voi alkaa tarjota terapia- tai lyhytterapiapalveluja ja nimittää itseään terapeutiksi tai lyhytterapeutiksi, ja kyseisestä toimintaa ja ammatillista osaamista ei valvota millään tavalla. Tähän liittyy paljon niin eettisiä kysymyksiä kuin myös ihan potilasturvallisuuteen ja -lakeihin liittyviä kysymyksiä, sillä lainsäädäntö ei tällä hetkellä valvo, velvoita tai säädä alalla toimivien muiden alojen ammattilaisten toimintaa mitenkään, lainsäädäntö koskee ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Käytännössä lyhytterapia on matalankynnyksen keskusteluapua ja se soveltuu arkisiin ongelmiin, normaaliin elämänkulkuun kuuluvien vastoinkäymisien läpikäymiseen hyvin, niihin mihin ei psykoterapiaosaamista tarvita - haaste lyhytterapioiden ja terapioiden kohdalla tulee vastaan siinä, jos lyhytterapiaan tulevalla osoittautuu olevan myös psyykkisiä ongelmia taustalla ja jos terapeutilla taas ei ole minkäänlaista psykiatrista ammatillista osaamista eikä alan kokemusta tilanteen ja asiakkaan tarpeiden arviointiin, ja asiakkaan auttamiseen.

Psykoterapia on Valviran valvoma, tutkimukseen pohjautuva hoitomuoto. 

Ratkaisukeskeistä psykoterapiaa ja ratkaisukeskeistä lyhytpsykoterapiaa saa antaa vain psykoterapeutin ammattiin valmistunut ja Valviralta psykoterapeutti-nimikkeen käyttämiseen luvan saanut psykoterapian ammattilainen. Ratkaisukeskeistä koulutuspsykoterapiaa ja koulutuslyhytpsykoterapiaa puolestaan voi tarjota vain psykoterapeuttikoulutuksessa oleva, psykoterapeutin ammattiin opiskeleva koulutuspsykoterapeutti.

Suomessa psykoterapeutin ammattiin opiskellaan yliopistoissa ja koulutus kestää 4 vuotta. Pohjakoulutusvaatimuksena psykoterapeutin koulutukseen on alalle soveltuva tutkinto (esim. lääkäri, psykologi, psykiatrian sairaanhoitaja), riittävä psykiatrian alan työkokemus sekä alalle soveltuvuus.

Ratkaisukeskeisyys on psykoterapiassa yksi psykoterapian suuntauksista 

Ratkaisukeskeisyys on psykoterapiassa yksi psykoterapian suuntauksista ja sitä voidaan antaa sekä pitkänä psykoterapiana, mihin tullaan usein Kelan tukemana ja määrittelemänä (Kelan kuntoutuspsykoterapia), että lyhyempi kestoisena, noin 2-20 kerran lyhytpsykoterapiana, mikä käyntimäärä ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa auttaa jo useimpia asiakkaita.

On harhaanjohtava väite, että psykoterapia olisi aina vuosia kestävää, lyhytterapioita pidempikestoista. Ratkaisukeskeisen psykoterapian periaatteisiin on aina kuulunut auttaa asiakasta siten, että tapaamisia on vain sen verran kuin niitä on tarpeen olla. Ratkaisukeskeinen psykoterapia on siis taloudellista, usein varsin nopeasti konkreettisesti avun tuovaa ja asiakkaan rahoja säästävää.

Jos katsotaan psykoterapiaa ja lyhytterapioita, voidaan ajatella, että jos psykoterapia olisi talo, niin nämä lyhytterapiatyömenetelmät ovat kuin jokin yksittäinen huone siinä talossa, missä käydään jokin yksittäinen kohta korjaamassa siinä huoneessa ilman, että katsotaan koko taloa tai edes kyseistä huonetta. - Toisinaan on ihan riittävää käydä vaihtamassa se pelkkä lamppu lyhytterapiassa, mutta jos häiriö on talon sähköjärjestelmässä, tarvitaan näkemys koko talosta, eikä pelkkä lampun vaihtaminen ilman psykiatrista ja psykoterapian ammatillista osaamista ole aina edes turvallista. Lyhytpsykoterapiassa puolestaan huomio on kyllä myös rajatussa alueessa talossa, mutta ohjakset psykoterapeutin käsissä, jolla on psykiatrista ammattiosaamista tarvittaessa huomioida myös koko talo.

Palvelua valitessa karkea jaottelu on, että arkisiin ongelmiin ja normaaliin elämänkulkuun kuuluvat vastoinkäymiset eivät vaadi psykoterapeuttista osaamista ja niihin lyhytterapiamenetelmiin pohjautuva matalankynnyksen keskusteluapu on yleensä ihan riittävää ja hyvin toimivaa. Mutta jos on kyse pidempiaikaisesta mielenterveyden oireilusta ja varsinaisista mielenterveyden häiriöistä, diagnosoidusta masennuksesta, OCD:stä, ahdistuneisuushäiriöstä yms. ja puhumattakaan mielen sairauksista, kuuluvat ne psykoterapeutin ammatilliseen osaamisalueeseen, ja jossa hoitoa voidaan antaa tarpeen mukaan niin pidempi- kuin lyhytkestoisena (5-20 käyntikerran) psykoterapiahoitona. Psykoterapia pitää kaiken muun ohella sisällään myös lyhytterapian työmenetelmät; psykoterapian puolelta kun kyseiset menetelmät on lyhytterapiatyömenetelmiin omaksuttu. Psykoterapiaan on mahdollista saada tarvittaessa Kelan tukea ja myös osa työ- ja sairaskuluvakuutuksista korvaa psykoterapiakäyntejä.